Hampaattomien leukojen hoitovaihtoehdot ovat pitkään olleet rajalliset. Potilaat ovat joutuneet tyytymään isoihin kompromisseihin irtoproteeseja käyttämällä. Irtoproeesi voi olla koko tai osaproteesi, joka nojautuu hampaisoton limakalvoon tai omaan jäännöshampaistoon. Proteeseja joudutaan muokkaamaan aika-ajoin hampaistossa tai leuoissa tapahtuvien muutoksien johdosta.
Nykyaikaisten tutkimusmenetelmien ja implanttitarvikkeiden ansiosta irtoproteesien kanssa eläminen ei ole enää välttämätöntä. Implanttikantoinen kokoproteesi soveltuu tilanteisiin, jossa potilas toivoo mahdollisimman paljon luonnollista puremista muistuttavia olosuhteita suussa vaikka oma hampaisto olisi jo menetetty. Lisäksi implanttikantoisella kokoproteesilla saadaan huomattavasti parempi esteettinen lopputulos kuin irtoproteeseilla yleensä. Hampaattomaan leukaan voidaan tehdä kiinteät tekohampaat jopa vain neljän implantin varaan, kuin hoito suunnitellaan tarkasti ja toteutetaan huolella. Tarvittaessa implantteja voidaan laittaa useampikin.
Ennen hoidon aloittamista kartoitetaan potilaan yleisterveys sekä leukojen tilanne luun määrän suhteen. Implanttien paikat leukaluussa suunnitellaan etukäteen 3D-röntgenkuvauksella(kartiokeilatomografia) sekä leukojen digitaalisella jäljennöksellä. Parhaimmassa tapauksessa uudet hampaat on käytössä heti toimenpiteen jälkeen, mutta usein viimeistään muutamissa viikoissa.